Osuuskunta-aatteelle kunnianpalautus, 20.9.2022

Vapaa kilpailu ja markkinatalous on välillä aika "kovaa peliä Bostonissa" verratakseni sitä lapsuusaikaiseen suosittuun tv-sarjaan.

Energia- ja sähkökriisin aikana osa yhtiöistä takoo mahtavia voittoja samalla, kun ihmiset kärvistelevät laskujensa kanssa. Missä yhteisvastuullisuus silloin? Saako ihmisten hädällä rahastaa? Se ei pelaa joka pelkää niinkö? Minusta armottomuus ei saa käydä armollisuuden edellä, jokaisella on vastuu toiminnastaan ja yrityksillä on oltava yhteiskuntavastuu yritysmuodosta huolimatta. Osuuskunnilla sitä suuremmalla syyllä myös jäsenten elämänlaadun parantaminen.

Suomen toiseksi luetuimmassa päivälehdessä (MT 14.9.) kirjoitetaan, että osuuskuntatoiminta halutaan paremmin osaksi opetusta. Vetoomus asiasta luovutettiin johtavien osuustoimintavaikuttajien ja tutkijoiden allekirjoittamana tiede- ja kulttuuriministeri Honkoselle ja opetusministeri Li Anderssonille. Samasta asiasta puhuimme S-ryhmän alueosuuskauppojen hallintoväen koulutuksessa hiljattain. Osuuskuntamuotoinen yritysosaaminen on hälyttävän vähäistä. Eikö se ole riittävän trendikästä yksilön menestyksen korostuessa? Peilaako yhteiskuntavastuu läpi yrityksen toiminnan vai käytetäänkö sitä kilven kiillotukseen?

Maailmassa on kolme miljoonaa osuuskuntaa ja ne työllistävät yhteensä 280 miljoonaa ihmistä. Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut tasaisesti sen ollessa tällä hetkellä 35 miljardia euroa ja niissä on yhteensä seitsemän miljoonaa jäsentä. Itse laskeskelin olevani jäsen neljässä eri osuuskunnassa. Osuustoiminta on matalan kynnyksen yrittäjyyttä ja hyvä tapa työllistää itse itsensä.  

 Mitä asioita painottaisin kansanedustajana?       Siikajokilaakso ja Kalajokilaakso  elokuu 2022

Olen ehdolla Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi jäsenvaalissa 9.-11.9.
Poliittinen esikuvani on entinen kansanedustaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hän on tomera, asioihin
tarttuva ja niistä selvää ottava, kentän ääntä arvostava ja kunnon sikatilan vanha emäntä. Arvostan näitä ominaisuuksia ja olenhan itsekin sikatilan tytär. Lisäksi olen agrologi (AMK), lypsykarjatilan emäntä ja
maa- ja metsätalousyrttäjä.

Teesini on, että ihmisiä ei jaotella elitisteihin ja taviksiin, vaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ihmisinä.
Ollaan reiluja ja rehellisiä, kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä eikä pelata turhia poliittisia pelejä.
Yhteistyötä voidaan tehdä ilman pakkoliitoksia tai "pakkoavioliittoja", jos molemmat osapuolet sitä
aidosti haluavat, esim. kuntien yhteiset virat tarpeen mukaan.

Pidän tärkeänä myös huoltovarmuutta, joka sisältää vahvan omavaraisen ruoan- ja energiantuotannon, elintärkeän teollisuuden, sairaanhoidon ja puolustuksen. Asioita kehitetään, mutta epärealistinen, hyvinvointimme kivijalan tuhoava ympäristön ylisuojelu pois! EU ei päätä metsistämme, se on liittymissopimuksen vastaista.

Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa palataan valistuksen tielle ja vahvistetaan ennaltaehkäisevää
hoitoa ennen kuin pommi on käsissä. Ikäihmiset hoidetaan hyvin ja arvokkaasti. Jokainen on joskus vanha. Eri-ikäistenkin kanssakäyminen on rikkaus, joten varaisovanhempijärjestelmää on kehitettävä.

Vanhemmuusneuvolaakin on edistettävä, sillä kaikki lähtee kotoa. Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee selkeät rutiinit, rajat ja rakkautta. Koulujärjestelmäämme ei romuteta jo nyt tutkitusti liiallisen digitalisoinnin ja oppilaiden itseohjautuvuuden alttarille. Oleellisia ovat kodin ja koulun hyvä yhteistyö, riittävät opetusresurssit ja riittävä valta pitää järjestystä koulussa. Oppilaiden omaa ahkeruutta ja taloustaitoja tuetaan.

Alempiasteiset tiet pitää saada kuntoon kunto- ja käyttöastejärjestyksessä. Työpaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä tarpeen mukaan koko Suomeen. Koko Suomen elinvoima on kaikkien elinvoimaa. Kaupunkien ruuhkat ovat hallinnassa, kun maallakin on hyvä elää. Jatkuvaa, kallista ja saastuttavaakin lisäinfran
rakentamista ei tällöin tarvita niin paljon ruuhkaisiin kaupunkeihin. Koko maa voittaa - win-win.

Rohkeasti ja positiivisesti eteenpäin!

Liisa Ojantakanen
Pohjois-Pohjanmaan Keskustan varapuheenjohtaja
Maakuntavaltuutettu, Keskustaryhmän pj.
Siikalatva

Ruokapula uhkaa, tuotannon edellytykset kuntoon, Siikajokilaakso 25.5.2022

Ruoantuotanto elää murroskautta. Ukrainan sota lisää nälänhätää ulkomailla, ja avuksi tarvittaisiin lisätuotantoa Suomestakin. Sota vaikuttaa lannoitteiden ja energian saantiin. Hyvää on se, että kriisissä voi avautua mahdollisuus lisätä omavaraisuutta ja nopeuttaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan maataloudessakin.

Tätä kaikkea maatalous ei pysty toteuttamaan yksin. Miten Suomi - valtio, rahoittajat, kuluttajat reagoi tässä tilanteessa? Pankkien asenne maatilojen lainoittamiseen tai lyhennysvapaisiin on muuttunut viime vuosina nihkeämpään suuntaan. Tästä olisi otettava valtiovallan vastuu yhdessä pankkien kanssa ja ohjausta järkevöittää rahoitusten suhteen. Osapuolten on joustettava ennakoimattomissa maksuvalmiustilanteissa kriittisillä aloilla eikä ajaa ketään tieten tahtoen kassakriisiin tai konkurssiin.

Meidän viljelijöiden kannattaa olla hereillä ja yhteydessä matalalla kynnyksellä neuvontajärjestöön ja alan toimijoihin viimeisimmän tiedon saamiseksi. Kotimaisten valkuais- ja öljykasvien tuotantoa tulisi lisätä. Tämä on myös ympäristöteko. Pystyykö tila vahvistamaan omavaraisuuttaan ostorehun tai -energian sijaan tai harjoittamaan yhteistyötä naapuritilojen kanssa? Tuotantopanosten kuten lannoitteiden, siementen ja energian hintojen noustessa ennakoimattomasti, on kauppojen ostosopimukset syytä avata lyhyemmällä syklillä kuin tähän asti. Asiaan on herätty ja neuvottelut teollisuuden ja isojen kauppaliikkeiden välillä on avattu. Olemme yhteisessä veneessä.

Suomen ei kannata olla fossiilisesta ja kalliista polttoöljystä riippuvainen hamaan tulevaisuuteen varsinkin, jos uusiutuvia, ympäristöystävällisiä ja kotimaisia vaihtoehtoja on olemassa. Risuista pystytään tuottamaan etanolia ja samalla metsien kasvu kiittää. On oltava paukkuja ja halua kehittää erilaisia energia- ja "menovesimuotoja" tosissaan, myös jakeluverkostoa. Näin parannamme kaikilla tasoilla huoltovarmuuttamme ja vaihtotasettamme. Maanomistus ja metsänhoito on pidettävä kotimaisissa maalaisjärkisissä käsissä. Kotimaisen tuotannon lisääminen on sama asia kuin ottaisi paremman henkivakuutuksen. Ei vara venettä kaada.

Liisa Ojantakanen

maa- ja metsätalousyrittäjä

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin vpj.

Eduskuntavaalien esivaaliehdokas

Siikalatva

Puheeni Pohjois-Pohjanmaan Keskustan piirikokouksessa 21.5.2022 Pudasjärvellä

Arvoisat Keskustaveljet ja sisaret

Maakunnallinen edunvalvonta tehdään yhteistyössä kuntien, maakuntaliiton, etujärjestöjen, eri puolueiden ja kansanedustajien kanssa. Viisi kuukautta Keskustapiirin varapuheenjohtajana toimineena olen huomannut, että tässä on Pohjois-Pohjanmaalla kehittämisen varaa. Yhteen hiileen puhaltamisen on kohdistuttava samaan hiileen. Koordinoinnin on oltava selkeästi maakuntaliitolla ja yhteistyötahojen ja ministeriöväen tapaamisten organisointiin on oltava resursseja pääkallon paikalla Helsingissä.
Hyvät kuulijat
Huoltovarmuus on päivän sana ja se on laaja käsite ruokahuollosta energiaan ja turvallisuuteen. Ympäristöpalvelut Helmen pitkäaikaisena ympäristölautakunnan jäsenenä minua huolettaa eläinlääkäripalvelujen toimivuus. Eläinlääkäreiden saatavuudessa on suuria ongelmia. Erityisesti maaseutupaikkakunnille ja nimenomaan hyötyeläinlääkäripalveluun ei tahdo saada eläinlääkäreitä. Hyötyeläinlääkäripalveluilla on suuri merkitys kansallisen ruokahuollon ja huoltovarmuuden kannalta. Eläinlääkäreitä tarvitaan siellä, missä on hyötyeläimiä.
Eläinlääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on Suomessa aivan liian vähän. Koulutuspaikkakunta on Helsinki, vaikka hyötyeläinpalveluita käyttävät nautakarjatilat ovat paremminkin keskemmällä Suomea. Voisi olla järkevää kehittää eläinlääkärikoulutusta ja sijoittaa osa koulutuspaikoista vaikkapa Kuopioon. Eläinlääkärikoulutuksessakin on syytä ottaa pikaisesti käyttöön monimuotokoulutus. Hakujärjestelmää on kehitettävä. Suuri enemmistö koulutuspaikan saaneista on naisia, miehet ovat alalla harvinaisuus. Miehille tulisi olla kiintiö. Tarvitaan naisia ja miehiä, kuten kaikilla muillakin koulutusaloilla. Muuten järjestelmä toimii huonosti. Tasa-arvoa tarvitaan koko koulutuskentässä. Koulutusta olisi syytä kehittää niin, että esim. maaseutualan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen tulisi olla järkevä opinpolku eläinlääkärikoulutukseen. Näin saataisiin hyvin pohjakoulutettuja ja valmiiksi motivoituneita käytännön karjatalouden ammattilaisia yliopistokoulutukseen. Ammattikorkeakoulusta yliopistoon -koulutusta on tärkeä tukea ja vahvistaa.

Aluevaalikirjoitus 3/2022 Siikajokilaakso

Anna äänesi loistaa!! 

Suomi on maailman onnellisin maa. Tärkeinä syinä pitkä demokratian aika ja äänioikeus naisille toisena maailmassa v. 1906 Uuden-Seelannin jälkeen. Joissain Sveitsin kantoneissa naisten äänioikeus saatiin vasta 1990-luvulla. Me olemme myös yksi vähiten korruptoituneista maista.

Hyödynnämmekö saavutetut perusoikeutemme? Kaikilla täysi-ikäisillä on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa minkälaisin arvoin, tietotaidoin ja verkostoin meitä edustetaan päätöksenteossa. Valitettavasti maaseutualueilla äänestetään laiskemmin kuin kaupungeissa. Jos haluamme, että koko maa pysyy riittävien palveluiden piirissä ja elävänä, on nimenomaan maaseudulla oltava aktiivisimpia äänestäjiä vaaleissa kuin vaaleissa! Mitä enemmän ääniä saavat maaseudun asioita arvostavat henkilöt, sitä paremmin alueen etuja ajetaan ja sitä paremmille vaikuttajapaikoille nämä edustajat pääsevät. Yksikin ääni voi ratkaista!

Aluevaalit, hyvinvointivaalit tai maakuntavaalit, rakkaalla lapsella on monta nimeä, järjestetään nyt ensimmäisen kerran Suomen historiassa. Maakuntahallinnon piiriin Keskustan sinnikkäällä tavoitteella saatiin tällä erää hyvinvointiasiat kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuslaitosten järjestämisvastuu. Tärkeät asiat itsenäisemmän aluehallinnon suuntaan, joka on ollut arkipäivää Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa jo pitkään ja toiminut hyvin.

Jos haluat turvata joka kuntaan sote- ja pelastuspalvelut jatkossakin, anna äänesi loistaa Keskustalle. Se on vaalikonevastausten perusteella puolue, jonka ehdokkaille lähipalvelut ovat lähinnä sydäntä. Äänestämällä vaikutat, ovatko terveysasema/-t jatkossa lähipalveluita. Jos edunvalvonta jätetään kaupunkilaispäättäjille tai keskittäjäpuolueille, voivat palvelut siirtyä toiseen kuntaan. Jos talomme palaa tai läheisemme saa sydänkohtauksen, tuleeko apu missä ajassa? Pääsemmekö yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon? Miten erikoissairaanhoito, mielenterveyspalvelut tai vanhustenhoito järjestetään, entä niiden työvoima, työhyvinvointi tai terveyspalveluissa tarjottavan ruoan laatu ja kotimaisuus? Tärkeitä asioita jokaiselle ja aluetaloudelle. Älä nuku onnesi/vaaliesi ohi.

Siikajokilaakson alueelta on Keskustasta ehdolla Matti Leiviskä, Esa Lehto, Kaisa Louet, Ira Toppinen ja Tero Väisänen. Pohjois-Pohjanmaan alueella on 98 Keskustan ehdokasta. Katso lisää https://keskusta.fi/aluevaalit-2022/

Anna äänesi loistaa. Sinä päätät, kuka päättää!

Liisa Ojantakanen

Siikalatvan Keskustan valtuustoryhmän pj. ja kunnanhallituksen jäsen

Maakuntavaltuuston Keskustaryhmän pj.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin vpj.  

Piirin varapuheenjohtajaehdokkaan esittelypuheeni aluekokouksessa Pyhäjoella 12.10.2021

Hyvät Keskustasisaret ja veljet

Olen 4. polven maalaisliitto-keskustalainen ja kasvanut vahvassa luottamushenkilö- ja agraariperheessä Saarijärvellä Keski-Suomessa.

Olen toista kautta Siikalatvan kunnanhallituksessa, valtuustoryhmän pj. ja maakuntavaltuutettu. Innokas paikallis- ja kuntatason toimija, Rantsilan py:n sihteeri sekä piirin viestintätyöryhmässä. Vaalityö Keskustan hyväksi on sydäntäni lähellä.

4 pojan äiti ja puoliso Jukalle. Pyöritämme 3 robotin lypsykarjatilaa Siikalatvan Rantsilassa. Navetassa käyskentelee 160 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa. Sitkeällä sukupolvien työllä tilamme on korkeatuottoisimpien maitotilojen joukossa Suomessa.

Koulutukseltani olen agrologi, amk.

Minulle tärkeitä arvoja ovat rehellisyys ja reiluus, maanläheisyys ja tasa-arvo. Politiikan tulee olla enemmän asiallista yhteistyötä ja lupausten pitämistä, vähemmän suhmurointia ja maton alta vetämistä. Me olemme ennen kaikkea toisiamme, emme vain itseämme varten.

(Suomi tarvitsee tervettä isänmaallisuutta, kotimaisen energian- ja ruokahuollon pitämistä omissa käsissä eikä sortumista liikaan idealismiin globaalissa maailmassa. Kuka meistä huolehtii, jollemme itse?)

Keskustalaista järjestötoimintaa kehittäisin niin, että meillä olisi esim. alueellisia verkostoitumistilaisuuksia uusille valtuutetuille, hyötyä, hupia ja aatteen paloa. Koulutusta eri tehtäviin. Kysymmekö nuoria sekä paikallisia aktiiveja mukaan puoluetoimintaan muulloinkin kuin kuntavaalien yhteydessä? Puhummeko yhteisten asioiden hoidosta positiivisesti?

Ihailen keskustanuorten ja keskustanaisten hyvää yhteishenkeä. Voisiko olla myös keskustaseniorit? Miten hyödynnämme kokeneiden jäseniemme tiedon siirron ylisukupolvisesti?

Hyvät ystävät

Olen 45-vuoden ikääni ehtinyt nähdä ja kokea monenlaista myös kansainvälisesti. Au pairina, erikoisharjoittelussa Uudessa-Seelannissa ja pitkässä 4H-ifyevaihdossa Usa:ssa. Olen työskennellyt vuosia maaseudun kehittämistehtävissä eri puolilla Suomea ennen maatalousyrittäjyyttä.

Meidän pitää pysyä riittävästi juurillamme, mutta katsoa tulevaisuuteen. Maan hiljaiset ja uskolliset äänestäjämme ovat luottopakkeja. Uusia äänestäjiä tulee, kun aate on vahva. Terve EU-kriittisyys, kohtuullisuus, sivistys, yrittäjyys, hyvä taloudenhoito ja aluepolitiikka. Elkäämme antako kilpailijoidemme määritellä meitä. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Maan sivistys mitataan siinä, miten se huolehtii heikommistaan. Jos saan teiltä valtakirjan, saa kenttä, piirin työntekijät, luottamushenkilöt ja alueen kansanedustajat minulta parhaimman tukeni. Minulle kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Yhdessä olemme enemmän.  

Piirin varapuheenjohtajaehdokkaan esittelypuheeni aluekokouksessa Ylivieskassa 7.10.2021

Tervehdys arvon Keskustasisaret ja veljet

Mitä nuoret edellä, sitä vanhemmat perässä. (puhe pj-ehdokas Marjut Lehtosen jälkeen) Olen asettunut arvioitavaksenne olenko luottamuksenne arvoinen Pohjois-Pohjanmaan Keskustapiirin varapuheenjohtajaksi. Olen 4. polven maalaisliitto-keskustalainen ja kasvanut vahvassa luottamushenkilö- ja agraariperheessä Saarijärven salomailla Keski-Suomessa. Olen toista kautta Siikalatvan kunnanhallituksessa, valtuustoryhmän pj. ja maakuntavaltuutettu.

Puoluekokous-puheeni, Oulu 5.9.2020

Terveisiä Suomen suorikkaimmasta kunnasta, Siikalatvalta.

Alueiden kehittäminen on nostettava keskiöön. Tukijalat: maa- ja metsätalous, kestävä turvetuotanto, maalaisjärkinen luonnonvarojen hyödyntäminen, bioenergia, kotimaiset tuotteet ja jalosteet, PK-yrittäjyys. Emme saa hyväksyä ulkoa tuodulle ruualle emmekä raaka-aineille eri laatustandardeja kuin kotimaiselle.

Yhtäkään työllisyyttä ja elinvoimaa nakertavaa tointa ei pidä tehdä, jos se on keskustasta kiinni. Työperäistä maahanmuuttoa on tuettava tarpeen mukaan.

Emme kumartele arvoihimme sopimattomia avauksia vaan teemme rohkeasti omia esityksiä.

Kakku on leivottava ennen kuin sitä jaetaan. Keskusta on maakuntien ja koko maan puolue ja se on oltava johtotähtenä tasa-arvoista Suomea rakennettaessa.

Olkaamme ylpeästi keskustalaisia, kultaisen keskitien kulkijoita! Kannustetaan toinen toisiamme!